Putki-Haili

Eli paranneltu Asikaisen Rikun Haili

Asikaisen Rikun Haili täyttää kaikki hyvän meriperhon vaatimukset. Haili on sekä sidoksena tyylikäs että käytössä toimiva. Vaikka kyseessä onkin vain yksi variaatio perinteisistä amerikkalaisista saltterisidoksista, on Haili silti riittävän omintakeinen ja pitkälle mietitty, että sitä voi huoletta kutsua Rikun Hailiksi.

Perinteinen, koukkuun sidottu, perho soveltuu kuitenkin erittäin huonosti matalille ja kivikkoisille kotivesilleni. Onneksi nykyään on tarjolla useita toimivia putkiratkaisuja ja mikä parasta, putkeen voi sitoessa toteuttaa kaiken sen mitä koukkuunkin, mutta myös paljon muuta. Enää ei myöskään tarvita sitä silikonin riekaletta, koukku putkeen ja heittoja.

Putkiperhon paras ominaisuus on tietenkin mahdollisuus käyttää erilaisia koukkuja tilanteen mukaan ja vaihtaa tylsyneen tilalle uusi. Putki mahdollistaa myös erilaisten koukkujen käytön. Pienen kolmihaaran, kuten Kamasanin K-62 8# tai 10#, tartutusominaisuudet ovat aivan vertaansa vailla, mutta kalan vapauttaminen saattaa olla hankalaa. Jos pää kestää tärppien kanssa tuskailun, voi valita yksihaaraisen karppikoukun. Ja jos sellaisenkin käyttö aiheuttaa omantunnon tuskia, voi putkeen liittää vaikkapa väkäsettömän 12# pupakoukun.

Kannattaa huomioida, että painavampi koukku vaatii toisenlaisen painotuksen. Taimenperhon tulee pysyä tasapainossa, oli pysäytys miten pitkä tahansa.

Nykyaikaiset putkikonstruktiot mahdollistavat huikeita vaihtoehtoja niin perhon rakenteen kuin värityksenkin suhteen. Fluoresoivat putket ja helmiäismylar ovat ainakin itselleni aivan vastustamaton yhdistelmä. Pidän enemmän myös hiukan originaali Hailia sirommasta yleisilmeestä.

Olen kokeillut useita eri runkopituuksia 20 ja 50 mm välillä ja lopulta päätynyt siihen, että sidon joitain kokeiluja lukuun ottamatta kaiken 30 mm pituiseen runkoputkeen. Perhon pää sidotaan noin 5 mm ohuelle putkiosuudelle eli perhon rungon kokonaispituus on noin 35 mm. Takaosaan, pyrstön alle, jätän 4-5 mm tilaa koukulle. Mitä lähemmäs koukku pyrstön tyveä tulee, sitä vähemmän pyrstö sotkeutuu heitossa sen ympärille. Pyrstön voi toki sitoa myös aivan putken päähän, jos haluaa kalastaa vapaasti roikkuvalla koukulla.

Putki: FD tai Propellerfly Inside medium ja Outside medium, Sidontalanka: Valkoinen 12/0 Benecchi, Fluoripunainen Glo-Brite, Bucktail, Flashabou, Krinkle Mirror Flash, 3 tai 4 mm tarrasilmät, 5 min epoksi

Leikkaa nippu Bucktail:sta ja erittele siitä pehmeä pohjakarva niin, että jäljelle jää vain pitkiä ja jäykkiä tuulikarvoja. Sopiva pyrstön pituus on rungon mittainen tai noin sentin pidempi. Sido karvanippu huolellisesti putken yläpuolelle ja katkaise se tarkasti runkoputken päähän.

Sido pyrstö viuhkaksi ja tuplaa sen päälle ristiin muutama Flashabou. Erittäin epäortodoksinen tapa vahvistaa ”viuhka”, on lurauttaa tyveen ns. vahinkotippa jotain pehmeähköä sidontalakkaa. Perinteisessä perhosidonnassa tällaiset temput luokitellaan lähes rikollisiksi, mutta meriperhoissa kaikki keinot ovat sallittuja.

Sidon Putki-Hailit kolmella eri painotuksella: Yhdellä, kahdella tai kolmella tuplatulla lyijylangalla. Lisäpaino helpottaa heittämistä, mutta ennen kaikkea se on ratkaiseva lisä upottamaan kevyt perho läpi pintakalvon. Kärkiputken värillä on helppo koodata painotus; Vihreä yksi, keltainen kaksi ja punainen kolme tuplattua lyijyä.

Jätä 1-2 mm tyhjä tila pyrstön tyven ja painotuksen väliin. Jätä tyhjä tila myös etuosaan, mutta hieman pidempänä (3-4 mm).

Mittaa sopiva pätkä Mylaria.

Sido Mylar tiukasti aivan runkoputken tyveen ja päättele lanka.

Sido fluoripunainen Glo-Brite tiukasti painotuksen ja pyrstön tyven väliin jääneeseen tyhjään tilaan. Päättele piilosolmutyökalulla.

Iskupisteen voi peittää pikaliimalla, jonka jälkeen voi oikaista sitomaan siipeä. Streameri on kuitenkin oikea saltteriperho vain, jos siinä on epoksia. Epoksin saa melko vaivattomasti ”survottua” cocktailtikulla läpi Mylarista.

Hyvä siiven pituus on noin puoleenväliin pyrstöä. Sido siipi nojaamaan tiukasti runkoputkea vasten ja levitä se lähes 160 asteen viuhkaksi perhon sivuille ja päälle.

Tuplaa siiven päälle taas muutama Flashabou ja päättele sidontalanka.

Irrota perho neulasta, katkaise putki 4-5 mm siivestä ja sulata kärkeen pieni kaulus. Pyöritä pääksi 1-3 Krinkleä yksi kerrallaan. Päättele piilosolmutyökalulla ja liimaa tarrasilmät. Jos silmät eivät tartu kunnolla, muutamalla kierroksella ohutta monofiilisidontalankaa ne saa asettumaan pyöreänkin pinnan päälle

Toisin kuin rungon liimaamisessa, nyt kannattaa olla vatkaamatta epoxia liikaa. Kauniissa päässä ei ole ilmakuplia. Levitä liima huolella varoen sotkemasta siipeä.

Levitä epoksi alarungolla aina painotukseen asti.

Valmis Putki-Haili.

Hieman eri värinen perho päivän kalastuksen ja kahden kalan jälkeen.

Flexi-Cord soveltuu myös erinomaisesti Putki-Hailin runkomateriaaliksi.

Epoxin voi myös maustaa pilkkiväreillä, jonka jälkeen vain mielikuvitus rajoittaa erilaisten variaatioiden määrää.

Mustavalolamppu paljastaa fluoresoivat materiaalit. En väitä, että fluoresoivuudella on kaikissa tilanteissa merkitystä, mutta niin kauan kuin en onnistu osoittamaan siitä olevan haittaa, sidon kaiken mahdollisimman fluoresoivaksi.

Capt. Markus

4 ajatusta jutusta “Putki-Haili

    • Toki. Matalilla rannoilla ja intterillä kevyempää painotusta.
      Synkemmällä siimalla ja vedellä sitten valinnan mukaan.
      Painavampia on tuulessa mukavampi heittää.

    • Bombettea? Jaa-a, ei mitään hajua. Ei ole siitä lajista kokemusta, mutta sen vähän mitä olen siitä ymmärtänyt, luulisin, ettei painotuksella ole väliä…

Vastaa käyttäjälle Capt. Markus Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>